Viimeinen setti, toinen keikka Nykissä. Tällä kertaa kera Saran ja Ulpun ja yövyin hostellissa, joka on jälleen kerran hyväksi todettu HI-hostel. Ja tuntu aika jees ton Chicagon yhden yön kokeilun jälkeen. Kyllä se vaan on niin ettei hyvää kannata pettää, pitäs vaan pysyä uskollisena alkuperäiselle.
 |
| Downtown risteilyltä |
 |
| Brooklyn Bridge risteilyltä |
Teemaa mukaillen jälleen kerran hirveän väsyneenä luikahdin kaupungista toiseen. Mutta eipä se väsymys sitten haitannut, kun Nykissä tuli jälleen hyvä mieli. Oli myös hauskaa, miten tottuneesti puikahdin bussiin ja vaikka tällä kertaa ajettiin koko Harlemin läpi, toiselle puolelle Central Parkia, sen sijaan, että olisin puolivälissä jäänyt pois ja vaihtanut metroon, oli aika chilli ja luottavainen olo. Taas kerran odottelin hostelilla Saraa ja Ulpua, jotka ei kylläkään siellä yöpyneet. Käytiin sitten kävelemässä Central Parkin yläosaa ja Upper East Sidea.
 |
| Central Park |
 |
| Central Park |
 |
| Cutiepie! |
Nykin osuus oli pitkälti mun suunnittelema sen pohjalta, mitä multa jäi kokematta viime kerralla ja mihin oli vielä liput käyttämättä CityPassissa. Toisena päivänä mentiin ensin Modernin Taiteen Museoon ja sadepäivänä sama ajatus oli monella muullakin. Ei tuo moderni taide ole oikeen meikäläisen heiniä, menee niin yli hilseen. Oon tästä joskus sanonut kavereille, ja vastauksena tuli että ei noin voi sanoa kun se on niin monipuolista, se ois vähän sama ku sanois että ei tykkää ruuasta, kun sitäkin on niin monenlaista. No nyt on käyty läpi viis kerrosta maailman huippuja moderneja taideteoksia, joko nyt saa sanoa, että ei tää oo silti mun juttu? Totuuden myönnettäköön, että tykkäsin silti joistain teoksista, mutta ne olikin sitten niitä jotka lähenteli perinteistä maalaustaidetta. Esillä oli Claude Monet'ta ja Vincent Van Goghia, ja niistä tykkäsin. Mutta jotenki vaikea tajuta miten joku vaate ihan normaalissa hengarissa tai vanhat kärryt ois ihan museoon asti taidetta. Siitä tykkään, jos takana on joku hieno ajatus, mutta siitä taas en, jos joku näyttää siltä ettei siitä erota onko se lapsen tekemä vai onko joku vahingossa kaatunut maalipurkin päälle.
 |
| Claude Monet |
 |
| Vincent Van Gogh ja audiolaite |
 |
| mummon kärryt? |
 |
| öööö...? onpas hieno? vai onko? mitä tästä kuuluu ajatella? |
 |
| Eka ku näin tän ajattelin että no voi hitto, ala-asteen matikan vihko! |
 |
| Sitten kuuntelin audiolaitteesta sen idean ja ihan tykkäsin. Kuvastaa ihmistä niin, että ensivilkaisulla sen kuvittelee olevan hyvin säännöllinen ja samanlainen ku muutki, mutta sitten läheltä katsottuna siinä huomaa omia pieniä eroavaisuuksia ja virheitä, jotka tekee siitä uniikin. |
 |
| karkkitaidetta, tätä minäki ymmärrän, tollanen valtameri |
Museon jälkeen mentiin New Yorkin koko saaren ympäri seilaavalle risteilylle. Se oli oikeestaan mun kämmi että päädyttiin 3h CircleLine-risteilylle, CityPassissa oli 2h risteily mutta en osannut lukea aikatauluja, joten maksettiin 4 dollaria lisää ja päästiin naureskelemaan että tässäpä sitten perse kuluu. Mutta sepä olikin sitten onnenkantamoinen, oli aika jees kun päästiin näkemään Harlem ja Bronx ja ylä-Manhattan, mitkä ei kuulu normiristeilyihin. Suosittelen tätä paaaaljon mieluummin kuin vaikka pelkkää Vapauden Patsas-risteilyä.
 |
| Harlem |
 |
| Hudson-joki |
Risteilyn jälkeen mentiin katteleen yöllistä Manhattania Rockefeller Centeriin. Olin päättänyt, että käytyäni päiväsaikaan Empire Statella, Rockefelleriin kivutaan pimeällä. Ja voe mamma, olipa makeet maisemat!
Makeeta oli kyllä muutenkin. Pyydän anteeksi mieslukijoilta jos tää on too much information, mutta olin reissuni ajaksi taktikoinu menkkojani niin ettei moisesta tartte kärsiä eli siirrelly niitä, ja nyt taktikoin ne alkavaksi niin, ettei paluulennolla niitä ole mutta koto-Kuusamossa olis. Ja tässä niitä odotellessa iski aivan tajuttomat makeanhimot ja mätin viimeset viis päivää reissusta ihan hillittömästi karkkia ja jätskiä ja mitä vaan käsiinsä sai. Toisaalta tähän vaikutti sekin, että viimeset matkapäivät meni tän kalorinsaannin kannalta vähän hällä väliä, piti tunkea suuhun jenkkiherkkuja vielä ku ehti. Se vaan että ne karkit ei edelleenkään oo kovin hyviä täällä, mut jollain sitä himoa oli lievitettävä.
 |
| Rockefeller Center |
 |
| Rockefeller Center |
Hostellille palasin sitten nopsaan vähän tsekkaileen mitkä tavarat ansaitsee tulla messissä Suomeen, mutta kaikki muut oli nukkumassa niin enpä sitten oikeen ehtiny muuta ajatella ku että ne housut heitin roskiin, joita olin niin rakkaudella Niagaralla ommellut. Aamulla sitten reppu selkään ja lähdin Metropolitan museoon, jossa on taidetta jostain Egyptin ajalta asti. Tai siis olisin mennyt, mutta eipä ne mua sinne hyväksyneet. Mun reppu oli niille liikaa, eikä niillä ole narikoita kuulemma. Löysin koululaisille ja lastenvaunuilla tarkotetun ison narikan, mutta sinne ne ei sitä ottaneet myöskään. Nyrpeä henkilökunta vaan sanoi, että jätä katukaupustelijalle johonki kojuun. Kiitos vaan. Sara ja Ulpu ehti jo sisään, ja kävin lopulta kysymässä kaikki lähitalot ja ne kaupustelijatkin, eikä kukaan sitä ottanut. Jenkit ei oikeen auta tämmösissä asioissa, ei kukaan halua ottaa rankkujen pelossa toisten tavaraa kontolleen, ja 9/11 jälkeen jokainen laukku on potentiaalinen pommi. Melkeen harmitti ku ei nyt ollu sitä pommia siellä repussa.
 |
| Rockefeller Center |
 |
| Rockefeller Center |
Sara kävi siinä portailla sanomassa moikka ja vaihdeltiin parit tavarat ja läksin sitten tallustamaan 30 korttelinväliä kohti metroa, jolla pääsee JFK:lle. Matkalla näkyi sitten se hienompi Upper East Side superkalleine liikkeineen ja pysähdyin pikkuiseen kahvilaan vähän ottamaan lepiä. Kentälle mentäessä tutustuin jenkkimiesparivaljakkoon, jotka lähti Eurooppaan reilaamaan. Ne oli ihanan pihalla, opastin niitä metrossa ja kentälläki ne oli vaan että ajjaaa, täälläkö on jotain terminaalejaki!
 |
| Trump Tower |
Oli hieman tunteikas olo kun kävelin Finnairin tiskille, hymy perseessä tein check-inin, suostuin pistämään repun ruumaan ja söin jäähyväisateriaksi mäkkäristä Big Macin, se ku oli musta niin osuva valinta. Sit vähän kämmäsin, ku mun ois pitäny lähettää se älypuhelin takas mammalle, mutta ku koko kentällä ei ole postilaatikoita (niin uskomatonta ku se olikin), niin puhelin lähti sitten tutustumaan Suomeen. Finskin kone oli kyllä aivan mahtava. Avara ja jokaisella omat telkkuruudut, joilla pysty katteleen sarjoja, leffoja ja pelaamaan pelejä tai seuraamaan livekamerasta koneen nokasta miltä yläilmoissa näyttää.
Reissu oli ihana, mutta kotiin oli ihana lähteä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti