perjantai 9. maaliskuuta 2012

Welcome to the Bible Belt


Konservatiivinen. Jos sen yhteen sanaan kiteytän. Uskonnollinen. Astelet kadulla ja kompastut: todennäköisyydet on suuremmat sille, että lyöt pääsi kirkon portaisiin kuin katukiveykseen. Bible Belt kattaa ison osan USA:n etelää, ja se tarkoittaa aluetta, jolla kirkko- ja kirkkoon kuuluvien osuus on erityisen korkea. Alueeseen yhdistetään myös konservatiivisuus ja kirkkoyhteisön kontrolli. Tiesin tämän tänne tullessani ja peloissani tuijotin kämppäni pöydällä kellivää ristiä, joka asunnon ollessa tyhjillään hieman tuntui hallitsevan näkymää. Myös seinältä löytyi uskonnollisia symboleja ja vähän kauhulla odottelin mitä tuleman pitää. Tämä tekstini käsittelee siis uskonnollisuutta Texasissa, ja se tulee olemaan pitkähkö, koska en mitenkään voi kuvata tätä asiaa lyhyesti. Omasta mielestäni se on kuitenkin ollut yksi jännittävimpiä tutkimuskohteitani täällä.
Wacon keskusta-alueen kirkot
Jyväskylän keskusta-alueen kirkot

Eläissäni en ole puhunut uskonnosta niin paljon kuin täällä. Osaksi se on oma ”vika” koska olen tarkoituksella jututtanut ihmisiä asiasta, toisaalta se on välillä vähän joka tapauksessa ”in your face”. Ensimmäisellä viikolla opin, että isoilla aterioilla lausutaan ruokarukous ennen syömistä. Eli toisin sanoen opin laskemaan haarukkani ja lakkaamasta puremasta sitä ruokaa, joka on mennyt suuhuni sillä sekunilla kun lautanen eteen laskettiin. Toisinaan on vaikeaa pitää naama pokerilla, kun kuuntelee varsin spesifiä rukousta. 

Risti meidän keittiönpöydällä

Kirkkokuntia on enemmän kuin joka sormelle. Baptistit on suurimpia, sitten on katoliset, protestantit, metodistit, luterilaisetkin löytyy ja jotain pienempiä, Kristuksen kirkko ja Uudesti syntyneet kristityt ja what not. Ja jokaiselle on aina oma kirkkorakennus, minkä vuoksi pienessäkin kyläpahasessa on ainakin se 4 kirkkoa. Automatkalla ajettiin ohi 3 talon rykelmän, keskellä metsää, keskellä ei- mitään, ja heillä oli silti oma kirkko, joka näytti ladolta mutta päällä oli tornimainen risti. Kyseessä on oma uskontoni, mutta suhtaudun siihen hyvin varauksella ja pelokkaasti. Näen mielessäni kuin suuren kouran, joka puristaa ihmisiä ja estää niitä liikkumasta. Toisaalta näen ihmisiä, jotka on onnellisia ja rauhassa itsensä kanssa. Asialla on monta puolta. Tunnen täältä muutaman ateistin, joilla ahdistaa. Syystä. Joitain uskovaisiakin ahdistaa. Syystä.
hienoimpia Wacon kirkkoja

Uskonto arjessa: Täkäläinen uskonnon harjoittaminen ansaitsee pisteet funktionaalisuudesta. Raamattu ei ole joku absurdi kirja, jolla sinua lyödään päähän kun kirkkoon uskaltaudut. Sunnuntaikirkon lisäksi ihmiset käy viikoittain raamattupiirissä, jossa raamatun tekstejä mietitään siltä kantilta, mitä siitä itse oppisi ja miten sen voisi soveltaa omaan elämään. Yritetään olla ottamatta sanomaa kirjaimellisesti. Ihmisillä on omat raamatut ja ne on koristeltuja, kukkakantisia, pinkkejä, mitä vaan.  Pimp my Raamattu. iPadillekin on pinkki glitterkansi jossa on iso risti. High-tech kristityllä on nimittäin raamattu iPadissa. Kurkkasin kämppiksen raamattuun ja sen sivuille on lisätty tekstejä, joissa kerrotaan tämän hetken ihmisten elämästä suhteessa raamatun teksteihin ja konkreettisia mietintäkysymyksiä vähän kuin lukioajan tekstikirjoissa. Kirkkoon kuuluu myös mahdollisuutena vapaaehtoistyö ja moni nuori on käynyt ulkomailla lähetyssaarnaajana. Kirkot ei ole tylsiä paikkoja joissa vaan mumistaan ja veisataan viisuja, oikeastaan virret jää kokonaan pois ja laulut on modernia gospelia, millä tahansa instrumentilla ja laulukin voi olla vaikka rappia. Toisin sanoen kirkko on enemmän kiinni arjessa ja ihmisten aidossa elämässä ja paljon energisempi, toisin kuin miten koen sen olevan Suomessa. Jos Suomessakin kosketus arkeen olisi ilmeisempi ja jos meilläkin olisi enemmän kirkkokuntia mistä valita, jotta jokaiselle löytyisi se omanlainen, niin ehkä uskonto olisi suositumpaa. Luterilaiset on nimittäin aika askeettisia ja tylsähköjä, mutta toisaalta myös hyvin aitoja kun kirkkoon ei mennä koska se on ”coolia”. Minulta kysytään usein, olenko uskonnollinen. Minulla on tähän vakiovastaus: ”Olen luterilainen ja käyn kirkossa säännöllisesti. Joka joulu.” En hennoa sanoa, että ei sillä ole elämässäni isoa roolia enkä edes muista milloin olen Raamattuun viimeksi koskenut. Passiivinen riviluterilainen kuten minä tuntee täällä itsensä ateistiksi.
Kämppisten Raamatut, avoinna oleva on nimeltään Women's Devotional Bible

Parisuhde ja seksi: Osa kirkkokunnista suosisi mielellään liittoja saman kirkkokunnan ihmisten kesken, mutta se ei kai ole niin oleellista. Sen sijaan jos olet ateisti, niin et todellakaan ole kuuminta hottia deittimarkkinoilla. Ympärilläni on useita ihmisiä, jotka odottavat avioliittoon ennen seksin harrastamista, siis yli parikymppisiä, kun taas osa ei odota. Sen sijaan näitä ei-odottajia saatetaan vähän katsoa halveksuen, jos kyseessä on kristitty ihminen ja suhteet on mitä sattuu. Tekopyhää, sanovat. Sen sijaan ei-niin-uskonnollisten sallitaan tehdä mitä haluavat. Avioliittoja solmitaan todella nuorena, luultavasti siksi, ettei jakseta enää odottaa. Perheitä perustetaan vaikka opinnot on kesken. Seksuaalisuus ylipäänsä on asia, josta ei hiiskuta yhtään mitään (kämppikseni poislukien), mikä on mielestäni erittäin ahdistavaa.


Yliopisto: Baylor on maan suurin baptistinen, yksityinen yliopisto. Ylpeyden aihe, jonka tulee suojella mainettaan varmistaakseen rikkaiden nappuloiden tulon kouluun jatkossakin. Ilmapiiri on kristillisen ystävällinen ja lämmin ja omasta jaetaan ja toisia autetaan. Biletystä yliopisto ei oikein diggaile mutta veljes- ja sisarkunnat saa omissa taloissaan juhlia. .Jos hukkaat jonkun tavaran, se luultavasti löytyy jostain infosta, sen sijaan että se olisi pöllitty. Ihmiset tosin saattaa olla vähän naiiveja ja sinisilmäisiä, mutta muutoin varsin herttaisia. Jokaisen tutkintoon kuuluu pakollisena pari raamattukurssia ja tietty määrä käyntejä kirkossa. Myös ei-kristittyjen!
Jeesuksen kärsimys x2

Muut uskonnot: Opiskelijat saavat olla mitä vain muuta uskontoa, mutta opettajien on oltava kristittyjä.

Homot: Ei. Ei EI. Jos tulet avoimesti ulos kaapista, saat potkut yliopistosta. Ihan sama miten pitkällä opinnoissasi olet. Koulun maineen vuoksi linja on tiukka. Tätä on turha tiedustella mistään, koska asia on arka ja aiheuttaa tunteen purkauksia, iso osa opiskelijoista ei tätä linjaa hyväksy ja asia pidetään hiljaisena. Yksittäiset opiskelijat yleensä hyväksyy homot ja homoliitot, mutta esim homojen adoptio-oikeus on vielä ajatuksen tasolla, (valtion tasolla riippuu joka osavaltion omasta laista, nyt puhun siis vain Teksasista) mutta eipä sen puoleen Euroopassakaan siitä niin hyvin aina ajatella. Baylor saa yksitysenä tehdä mitä tahtoo, mutta muut Texasin yliopistot noudattaa tässä asiassa osavaltion lakia, eli hyväksyvät homot ja järjestävät heille omaa toimintaakin. Enemmän tai vähemmän hampaitaan kiristellen, mutta isoimmat kaupungit, varsinkin liberaali Austin ei paini tämän asian kanssa niin kuin muut. Kirkko (Texas A&M-yliopistossa), jossa kävin tanssimassa useampi viikko sitten oli ripustanut sateenkaarilipun seinälleen. Kuulin myöhemmin, että kyseinen koulu on ehkä osavaltion konservatiivisin, mutta lakia mukaillen tämä silmänlume oli seinälle ripustettu. Mutta, Wacossakin on homoja ja jopa homobaari jossa on kuukausittain Draq Queen show. Se on nähtävä!
Lippu taustalla

Avioliiton ulkopuolinen raskaus: 1. Harrastat seksiä 2. tulet raskaaksi 3. menet naimisiin isän kanssa. Tarkkana kohdan 3. kanssa, muutoin tulee kenkää. Myöskin asia, josta ei puhuta. En ymmärrä, kuten homojenkaan kanssa, että miten koululla voi olla tällainen valta ihmisten elämään. Saa ymmärtämään miksi uskonto ja muut asiat tykätään yleensä pitää erillään.
Koskettava pienen tytön hauta kaikkine My Little Pony:neen

Ulkoinen habitus: Tissit ei vilahtele, mutta mikrosortsit on kyllä superyleiset. Rakennusten osalta raamatun kohtia lukee siellä sun täällä. Salin seinillä on vahvuuteen viittaavia psalmeja, samoin jumppasalin seinällä. Satunnaisia uskonnollisia symboleja näkyy siellä täällä, kerran näin auton puskurissa hopeisen Jeesuksen kalamerkin, vai mikä lie onkaan. Yleinen tapa mainostaa erinäisiä yliopiston tapahtua on kirjoittaa kalkkikynällä kävelykadulle ja silloin tällöin sitä talloo Jeesuksen yli.

Rukoileminen: Ruokarukoukset jo mainitsin, mutta silloin tällöin rukouksiin törmää myös oudoissa paikoissa. Joka jumpan jälkeen, ennen kuin poistutaan, tehdään nopea rukoileminen, aina jonkun johtamana. Yleensä on kiitetty säästä ja terveydestä ja motivaatiosta, kerran kiitettiin myös jumppavälineistä. Niistä minäkin kyllä voisin kiittää, jokaiselle on sentään oma jättipallo ja puolipallo! Ennen luolareissua rukoiltiin että tulee hyvä ja turvallinen retki. Vessassa, ennen kuin menin bussiin, kaksi toisilleen tuntematonta naista rukoili, että bussi pysyy tiellä ja kuski ajaa hyvin. Toinen näistä naisista puhui koko bussimatkan omista asioistaan ja joka toisessa lauseessa pulpahti Jeesus tai Jumala. Ihmiset myös haluavat rukoilla puolestasi, sain vastikään sähköpostin jossa ilmoitettiin että asuntolani raamattupiiri haluaa kohdistaa rukouksensa joka viikko muutamaan ihmiseen ja he kysyvät etukäteen sähköpostilla mitä nämä ihmiset haluaisivat rukoiltavan. Että mitäs laitetaan?
Jumppasali

Satunnaiset hullut: Liikkuessasi kampuksella sinulle voidaan tulla horisemaan Jeesuksesta ja ilmoittamaan, että sinun puolestasi he aikovat rukoilla. Pyydetään kirkkoon, tuputetaan asioita. San Antoniossa keskellä kaupunkia törmäsin huru-ukkoon, joka huusi ihmisille heidän tekevän syntiä harrastamalla seksiä ilman avioliittoa kenen tahansa kanssa ja olemme vapaat tekemään niin, mutta nyt on sitten kaiken maailman vitsauksia kuten AIDS ja varsinkin kun avioliitto häpäistään saman sukupuolen edustajien kesken. Epäilen että kyseessä oli skitsofreenikko, mutta uskonnollisen hurmion keskellä toisen uskon  väittäminen harhaluuloksi on omalla hengellä leikkimistä.

Evoluutio: Jokaisen oma mielipide, mutta olen törmännyt ihmisiin joiden mielestä se on valhetta. Useimmat sen kuitenkin hyväksyy, vaikka sen siisti yhdistäminen uskoon tuottaakin päänvaivaa. Se on kuitenkin mahdollista. Omassa päässäni aina napsahtaa enkä tiedä miten päin olisi kun joku ihan oikeasti omalla alallaan fiksu ihminen tulee sanomaan että evoluutio on paskapuhetta.


Kaiken tämän keskellä näen kuitenkin yksittäisissä ihmisissä toivoa herättävää joustavuutta ja kykyä ajatella itsenäisesti, vaikka uskossa onkin. Sitä, ettei tuomitse muita vaikka itse ajattelee toisin. Välissä hirvittää, miten paljon uskonto tuo säännöstelyä ihmisten elämään, mutta toisaalta se tuntuu osalle sopivan ja kohtaavan niiden arvojen kanssa, joita muutenkin noudattaisit. On kuitenkin ihmisiä, joiden nähden en ihan oma itseni ole kun en halua järkyttää heidän viatonta maailmankuvaansa liberaaleilla näkemyksilläni. Se välissä vähän ahdistaa. Toista ääripäätä edustavat sitten ateisti-vaihtarit (lue:ranskalaiset), jotka ärsyyntyvät pienimmästäkin uskonnon mainitsemista.
Että täällä sitä nyt sitten ollaan. iPhone-kuori.
Seuraavassa postauksessa tutustuin sitten kera videomateriaalin kirkon sisätilojen tapahtumiin. Ja voi pojat sentäs... !

2 kommenttia:

  1. Mä muistan kans nuo jumpan jälkeiset rukoukset, tuntui kyllä vähän hassulta rukoilla tyyliin "kiitos tästä jumpasta" :D Mut niinkuin sanoit niin toisaalta se oli hyvä et se uskonto oli jotenkin niin arkipäiväinen juttu. Hauskoja tekstejä sulla!

    Anni

    VastaaPoista
  2. Niitä kalamerkkejä näkyy kyllä ihan Suomessakin, on kristityn merkki. Saattaa viitata täälläpäin johonkin uskonlahkoonkin, mutta aikoinaan uskonvainojen aikaan piirtelivät jalalla hiekkaan tuota kuviota tuntemattoman kumppanin kohdatessa, jotta osasi ilmaista jos oli kristitty. Jotenkin noin se loru meni (:

    VastaaPoista